Ympäristö, energia ja ilmasto – kunnilla ratkaiseva rooli

Kunnan tehtävä on yhdessä asukkaidensa kanssa huolehtia asuinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä.

Kunnan tekniset palvelut tekevät arjen toimivaksi. Kunta vastaa energia-, vesi- ja jätehuollosta, katujen kunnossapidosta, liikennejärjestelyistä ja valaistuksesta. Kunnan on huolehdittava siitä, että nämäkin palvelut tuotetaan ympäristöä säästävällä tavalla.

Kunnan tulee edistää energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä niin omassa organisaatiossaan kuin asukkaidenkin keskuudessa mm. jätteiden syntyä vähentämällä, lajittelua edistämällä. Kunta voi myös omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa ympäristö- ja elinkaarivaikutuksisiltaan kestävien tuotteiden ja palvelujen yleistymiseen.

Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu koko kunnan organisaatiolle, kuten kuntasuunnitteluun, palvelutuotantoon, kouluihin, päiväkoteihin ja hallintoon. Kuntien ympäristösuunnitelman lisäksi jokaisen hallintokunnan tulee asettaa omat ympäristötavoitteet ja arvioida niiden toteutumista. Kunnan tulee edistää ilman- ja vesien suojelua alueellaan, samoin kuin omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja tukea omalla toiminnallaan kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamista.  Kaupunkirakentamisessa tulee säästää viheralueita lähivirkistysalueiksi ja jättää rantoja yhteiseen virkistyskäyttöön. Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä on lisättävä myös melu- ja pölyhaittoja ehkäisemällä ja edistämällä kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Lähivuosien suurin ympäristönsuojelullinen haaste on ilmastonmuutos. Kunnat voivat energian tuottajina ja kuluttajina vaikuttaa merkittävästi kasvihuonepäästöjen syntymiseen. Yhdyskuntasuunnittelulla kunnat vaikuttavat esimerkiksi kansalaisten liikkumistarpeista aiheutuviin päästöihin. Kahdentoista suurimman kaupungin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt muodostavat noin 15 prosenttia maan kokonaispäästöistä. Kunnan oman energiankäytön ja yhdyskuntien jätehuollon osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suuruusluokaltaan 10-12 prosenttia.

Liikenteen osuus päästöistä on viidennes. Liikennemääriä voidaan vähentää ja parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä tiivistämällä kaupunkirakennetta. Päästöjen vähentämisen kannalta on oleellista kaavoittaa uudet asuinalueet niin, että julkisen liikenteen järjestäminen ja käyttö sekä kaukolämpöverkon rakentaminen ja siihen liittyminen muodostuvat palvelujen tarjoajille ja asukkaille taloudellisesti houkutteleviksi vaihtoehdoiksi.
 
Kunnat vaikuttavat ilmastonmuutokseen omalla energiankäytöllään. Kallistuva energia houkuttelee kuntia säästämään energiakustannuksissa. Kuntien rakennuksissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa arvioidaan olevan säästettävissä lämmityksessä yli 10 prosenttia ja sähkössä 6-8 prosenttia. Tämä on käytännössä rahaa, joka menee tällä hetkellä taivaan tuuliin. Näkyvissä ei ole myöskään energian hintojen alentumista tulevaisuudessa.
Energiansäästötyöhön on ryhdyttävä kaikissa kunnissa. Kuntien energiaohjelmat ja energiatehokkuussopimukset edistävät energiansäästötoimia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Tampereella järjestelmällisellä energiansäästöllä saavutettiin 2,5 miljoonan euron taloudellinen hyöty vuonna 2005. Asukkaiden ja yritysten energianeuvontaa tulisi tehostaa mm. kuntien tai maakuntien perustamien energiatoimistojen ja ympäristökeskusten kautta.
Kunnat ovat merkittäviä energian tuottajia. Suomen sähköntarpeesta noin 15 prosenttia tuotettiin vuonna 2005 kuntien omistamissa energialaitoksissa tai -yhtiöissä. Alue- ja kaukolämmön tuotannosta kuntien osuus on yli 80 prosenttia. Sopivilla polttoainevalinnoilla kunnilla on mahdollisuus tuottaa ympäristöystävällisempää sähköä ja lämpöä. Sähköenergian kallistuessa ja aluelämmityksen laajentuessa edellytykset sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon pienemmissäkin yksiköissä paranevat. Myös jätteiden poltto energiaksi tulee yleistymään kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja kaatopaikkojen lisääntyvän tilantarpeen vuoksi. Tämä on hyväksyttävää, kun jäte soveltuu energiana hyödynnettäväksi ja kun siten vältytään esim. ympäristöä kuormittavilta pitkiltä kuljetuksilta.

Uusiutuvien luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen on tärkeää sekä ekologisuuden että työllistävän vaikutuksen takia. Energiatehokkuutta on lisättävä ja uusiutuvan kotimaisen energian käyttöönottoa edistettävä. Puu-, turve- ja muun bioenergian mahdollisuudet luoda työtä ja pienyrittäjyyttä alueellisesti tulee hyödyntää täysimääräisesti. Kuntien tulee ottaa tämän huomioon omassa energiantuotannossaan mm. hakevoimaloiden kohdalla.

Takaisin