Vaikuttaminen – osallistumista ja yhteisöllisyyttä

Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa asukkaiden oikeutta vaikuttaa oman yhteisönsä tulevaisuuteen ja asioihin. Kristillisdemokraattisen ideologian yksi peruspilari on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä. Vaikka kuntien koko Suomessa vaihtelee muutamasta sadasta hengestä puoleen miljoonaan, kunnallinen päätöksenteko on kuitenkin käytännön lähidemokratiaa. 

Jotta demokratia olisi aitoa kansanvaltaa, sen tulisi olla mahdollisimman suoraa. Äänestäjien tulee voida valitsemiensa edustajien kautta suoraan vaikuttaa päätöksiin. Siksi kannatamme suoraa kuntalaisdemokratiaa.

Kristillisdemokraatit eivät kahlitse valtuutettujaan ryhmäkurilla ja päättäjämme pyrkivät aina kuulemaan kuntalaisten näkemyksiä. Hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkisuus luovat perustan kuntalaisten luottamukselle kunnallista päätöksentekoa kohtaan.

Virkojen täyttämisessä pätevyyden tulee olla ratkaiseva kriteeri.

Haluamme edistää kuntalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia päätöksenteossa. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus antaa palautetta, esittää kysymyksiä sekä kohdata viranhaltijoita ja päättäjiä esim. kyselytunneilla ja asukasilloissa. Kuntalaisten aloiteoikeudesta on tiedotettava ja niiden käsittelyaikoja nopeutettava. Asioihin on voitava vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä tulisi olla suurempi rooli valmistelukoneiston ohjauksessa. Päätöksissä on myös käytettävä mahdollisuuksien mukaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia eli ns. IVA- menettelyä, joka selvittää päätösvaihtoehtoja välittömiä kustannusvaikutuksia laajemmin.

Kunnallishallinnossa on noudatettava asukkaiden kuulemisperiaatetta kaikilla tasoilla. Valtuuston tulee myös saada selvitys siitä, miten kuntalaisten kuuleminen hallinnossa on tapahtunut. Tavoitteena tulee olla yhteistyötä korostava poliittinen kulttuuri, jossa kuntalainen saa kokea vaikuttamisen mahdollisuutta ja jossa virkamiesten ja luottamushenkilöiden työyhteys toimii. Lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon on parannettava nuorisovaltuustojen asemaa ja päätösvaltaa vahvistamalla. Asukasyhdistykset, lapsiasiain-, vammais-, maahanmuuttaja- ja vanhusneuvostot ovat arvokas yhteistyötaho asioiden valmistelussa.

Kansainvälistyvässä maailmassa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys on noussut uuteen arvoonsa. Vireät asukas- ja kyläyhdistykset, kansalaisjärjestöt, harrastusseurat ja seurakunnat ovat jokaisen kunnan voimavara ja yhteistyökumppani. Kunnan tulee edistää kansalaisjärjestöjen toimintaa alueellaan. Ne lisäävät kuntalaisten viihtyvyyttä ja kiinnostusta asuinpaikkansa asioihin.

Kristillisdemokraattinen kotikunta on yhteisö, joka ottaa vakavasti kaikkien asukkaidensa tarpeet ja vastaa niihin.

Takaisin