Pääkaupunkiseutu – metropoli, jossa ihmiset ovat rakenteita tärkeämpiä

Samalla kun haluamme turvata koko Suomen elinkelpoisuuden, on pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin kiinnitettävä enemmän huomiota. Joka viides suomalainen työpaikka on pääkaupunkiseudulla. Miljoonan asukkaan raja on ylittynyt. Alueella on useita kansallisesti merkittäviä talouden ja osaamisen vetureita. Suomi tarvitsee yhteistyössä toimivan metropolialueen, joka pystyy kilpailemaan Itämeren alueella ja laajemminkin muiden vastaavien kaupunkikeskittymien kanssa.

Samalla kun pääkaupunki seutu kasvaa ja kaupungistuu, myös sen tarpeet ja ongelmat muuttuvat. Asuminen on kallistunut ja liikkuminen hidastunut, erityisesti kehäteillä. Myös eriarvoistuminen ja huono-osaisuus ovat lisääntyneet. Pääkaupunkiseudun naisväestöstä on suhteellisesti laskettuna mukana työelämässä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Vaikka alueen tulotaso on korkea, niin samanaikaisesti köyhyysrajaa vähemmän ansaitsevia on jo 24 % tulonsaajista.

Pääkaupunkiseudun tehtävä korostuu tulevaisuudessa. Innovaatioita on suunnattava ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Ihminen ei ole rakenteita varten vaan rakenteet ihmisiä varten. Ihmisten hyvinvointi on nostettava alueen kilpailutekijäksi. Tuottavuuden paras ylläpitäjä on, hyvin voiva perhe.

Kristillisdemokraattinen kuntarajat ylittävä metropoliajattelu tähtää ihmisen hyvinvointiin alueen palveluiden järjestämisessä, maankäytön ja asuntotuotannon ohjauksessa sekä elinkeino-, infra- ja liikennesuunnittelussa.

Metropolialue tulee nähdä laajana käsittäen koko työssäkäyntialueen Uudellamaalla ja ulottuen radanvartta aina Hämeen seudulle saakka.

Kristillisdemokraattinen kotikunta haluaa varmistaa sen, että kunnalliset peruspalvelut tuotetaan metropolialueellakin ihmisläheisesti ja lähellä asukkaita. Päivähoitopaikkoja, kouluja ja terveyspalveluita on oltava riittävästi ja lähellä.

Ammatillisten opiskelupaikkojen määrää on lisättävä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksinhuoltaja perheisiin ja pienituloisiin, joiden elinolot ja ehdot jatkuvasti kaventuvat, tuloerojen kasvaessa. Kun pienituloisen henkilön palkkatulo ei enää riitä asumiseen ja ruokaan ilman toimeentulo- ja asumistukea, on tilanne huolestuttava. Pieniä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on rakennettava riittävästi. Kaupunkien on yhdessä kaavoitettava omaan vuokra-asuntotuotantoon edullisia tontteja. Pääkaupunkiseudun asunnottomien määrä on yli 3000. Samaan aikaan kaikkien alueen kaupunkien talous on ylijäämäinen. Varoja on kohdennettava asunnottomuuden poistamiseen..

Alueen joukkoliikenteen yhteyksiä ja edellytyksiä on edelleen kehitettävä siten, että niiden kilpailukyky yksityisautoilun kanssa paranee. Nykyautojen pienenevät kulutukset ja hankintahinnat sekä joustavat rahoitusmahdollisuudet, asettavat joukkoliikenteen mielekkyystestiin. Joukkoliikenteeltä edellytetään joustavuutta, nopeutta ja edullisempia hintoja. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne väyliä on pysyttävä rakentamaan nykyistä nopeammin. Valtion on kannettava suurempi vastuu investoimalla enemmän alueelle. Myös yksityisrahoitusmalleja on rohkeasti etsittävä.

Monipuolista alueellista yhteistyötä tarvitsevat myös muut suuret kaupunkiseudut, kuten Oulu, Turku ja Tampere ympäristöineen. Kasvukeskusten asema alueellisina vetureina on turvattava.

Takaisin