Koulutus ja kulttuuri – sivistyksen perusta

Haluamme huolehtia korkeatasoisesta opetuksesta, tuntikehyksen tasosta, koulujen henkisen työympäristön laadusta ja monipuolisesta oppimisympäristöstä. Oppilaille on kouluissa annettava riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen. Pidämme tärkeänä työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, jatkokoulutusmahdollisuuksien ja elinikäisen oppimisen edistämistä sekä verkostoyhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Korkeatasoinen sivistys on menestystekijä

Korostamme laaja-alaisen ja korkeatasoisen sivistyksen merkitystä yhteiskuntamme menestystekijänä. Koulutuksen on tuettava ymmärtävää oppimista, persoonallisuuden kehitystä ja kansalaiseksi kasvamista. Koulutuksen arvopohjan tulee perustua kansalliseen, kristilliseen perinteeseemme ja tarjota tältä pohjalta valmiuksia muiden kulttuurien ja uskontojen kohtaamiseen. Tasokas oman uskonnon opetus kouluissa tukee lasten ja nuorten elämäntaitoja sekä suvaitsevaisuuden ja eettisyyden kasvamista.

Koulutus ehkäisee myös syrjäytymistä. Opetuksen tuntikehyksen taso riippuu kunnan päättäjien siihen osoittamasta taloudellisista resursseista. Opetuksessa on huolehdittava myös siitä, että koko ikäluokka saa riittävät valmiudet informaatioteknologian hallintaan. Opetussuunnitelmien laadinnassa, arvioinnissa ja käytännön opetustyössä on lisättävä yhteistyötä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.

Opetuksen laatu ja oppimisympäristön turvallisuus

Kouluissa on tarjottava riittävää tukea sitä tarvitseville oppilaille ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Koulutuksen on tuettava myös lasten elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja.

Kunnan kouluverkon ja koulukyyditysten tulee olla oppilaiden kannalta toimivat. Pääsääntöisesti perusopetus ja varhaiskasvatus tulee turvata lähipalveluna lyhyen ja turvallisen matkan päässä lapsen kotoa.

Opetus- ja päiväkotiryhmät on muodostettava niin, että jokainen voidaan kohdata yksilönä ja ohjata hänen oppimistaan. Erityisesti tulisi huomioida erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien tarpeet ryhmäkokoja päätettäessä.

Koulujen henkistä työympäristöä on kehitettävä kiusaamisen torjumiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Opettajien monella tavalla laajentunut työnkuva on huomioitava työnohjauksessa ja panostettava täydennyskoulutukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen. Opetushenkilöstön lomautuksista on pidättäydyttävä.

Oppilashuoltotyöhön ja kouluterveydenhuoltoon on annettava riittävät resurssit. Kouluterveydenhuolto on keskeinen ja ensimmäinen väline koulupudokkaiden ennaltaehkäisyssä, lasten lisääntyneeseen ylipainoisuuteen puuttumisessa, psyykkisten, sosiaalisten ja päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa sekä muissa terveyteen ja koulunkäyntiin vaikuttavien ongelmien löytämisessä. 

Esiopetuksessa on huolehdittava lapsen kokonaispersoonallisuuden tukemisesta ja opetuksen tulee perustua lasten yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien tukemiseen. Oppimisympäristön tulee olla monipuolinen ja tarjota vaihtoehtoja. On huolehdittava, että vieraskieliset oppilaat saavat riittävät kielelliset valmiudet. Kannustamme kouluja ryhtymään vaihtoprojekteihin kotimaisten eri kielillä toimivien koulujen välillä. Pidämme tärkeänä, että opetussuunnitelmallista ja kasvatuksellista yhteistyötä kehitetään esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja koulun välillä.

Kunnan nuoriso- ja harrastustoimintaa tulee suunnitella siten, että toimintaa tarjotaan ennen kaikkea iltapäivisin, jolloin perheille jää iltaisin enemmän yhteistä aikaa.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö

Oppilaita on tuettava kaikessa koulutuksessa jatkuvan muutoksen hallintaan sekä oman kasvunsa ja opiskelunsa suunnitteluun. Lukioissa on turvattava riittävästi resursseja oppilaanohjaukseen. Opintojen ja urasuunnittelun ohjaus ehkäisee syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja ja nostaa koulutustasoa. Opintojen hajauttaminen pidemmälle aikavälille sopii useille oppilaille, mutta haastaa myös oman opiskelun suunnitteluun ja vastuuseen. Luokattomassa lukiossa tulee kehittää yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista kehitystä tukevia toimintamuotoja.

Sekä lukioiden että ammattioppilaitosten opetuksen tulee edistää elinikäisen oppimisen tavoitetta ja tarjota hyvä pohjakoulutus työelämää ja jatko-opintoja varten. Pidämme tärkeänä kansanopistojen tarjoamia opintomahdollisuuksia. Työikäisten ja ikäihmisten opiskelumahdollisuuksia on tuettava kansalais- ja työväenopistojen sekä muun aikuiskoulutuksen avulla.

Yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä on vahvistettava tukemalla oppisopimuskoulutusta, työikäisten jatko-opintomahdollisuuksia ja uudelleen kouluttautumista työelämän kehitystä vastaavalla tavalla. Erityisryhmien tuettua työharjoittelua ja työssäoppimista tulee tukea. Samoin nuorille on turvattava kesätöitä ja harjoittelupaikkoja kunnasta. 
Paikallisilla ja alueellisilla päättäjillä on suuri vastuu ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun kehittämisessä, koska valtaosa oppilaitoksista ja korkeakouluista on kuntien ja niiden hallitsemien yhteisöjen ylläpitämiä. Ammattikorkeakoulujen yhteyksiä alueen elinkeinoelämään ja kuntiin tulee edelleen kehittää alueellisia osaamistarpeita ja työllisyyttä edistäen. Alueilla, joissa ei ole yliopistoa, tulee panostaa verkostoyhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Koulutuksessa on panostettava ammatilliseen osaamiseen: tavoitteena on korkeatasoinen osaava työvoima. Tulevaisuudessa yhä useampi myös opiskelee ja oppii työn ohessa, mikä syventää oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Kulttuuri ja liikunta

Kirjastot kuuluvat kunnan maksuttomiin peruspalveluihin. Hyvin varustettu ja laaja lainausmateriaali tukee elinikäistä ja jatkuvaa oppimista. Kirjastojen resursseja kansalaisten tietoverkkopalvelujen täydentäjänä ja opastajana tulee vahvistaa.

Kulttuuripalveluilla on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin ja hyvän elämän tukemisessa. Kulttuuripalvelut vahvistavat henkistä hyvinvointia ja laajentavat kuvaamme maailmasta ja ympäristömme tapahtumista. Kulttuuripalvelujen tavoitteena tulee olla terveen, kanssaihmisistä ja ympäristöstä huolehtivan kansalaisen kasvaminen. Nuorisokulttuurin tulee välittää tervettä elämää ja tasapainoista henkistä kehitystä tukevia arvoja. Nuorisotiloissa toimivat kerhot, nettikahvilat ym. tarjoavat nuorille päihteettömiä yhdessäolon paikkoja.

Kuntalaisten monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tulee vahvistaa. Koululiikunta ei yksin riitä lasten ja nuorten fyysisen kunnon turvaamiseksi. Kuntien on sitouduttava myös liikuntapaikkojensa kunnossapitoon asuinalueilla. Ikääntyvien ihmisten ja erityisryhmien liikkumistarpeisiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja edistettävä heidän liikuntamahdollisuuksiaan.

Takaisin