Hyvät perusturvapalvelut kunnan kunnia-asia

Korostamme kunnan tehtävää laadukkaiden perusturvapalvelujen järjestäjänä. Hyvien peruspalvelujen tulee olla kunnan kunnia-asia.
Kuntalaisten arki on turvattava, erityisryhmien ja ikäihmisten omatoimisuutta tuettava elinympäristössään ja heikompiosaisista huolehdittava. Vammaispalveluja, mielenterveys- ja päihdehuoltoa sekä ennaltaehkäisevää työtä on kehitettävä. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä näemme tärkeäksi suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen lapsi- ja nuorisopolitiikan. Ikääntyvän väestön palvelutarjontaa on monipuolistettava ja järjestettävä vanhusten kuntoa vastaavia hoitopaikkoja. Omaishoidontukea haluamme kehittää laitoshoidon todelliseksi vaihtoehdoksi.

Terveyspalvelut ja terveydenedistäminen

Jokaiselle kuntalaiselle on turvattava oikeus laadukkaisiin terveyspalveluihin. Perusterveydenhuolto merkitsee pohjaa koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Hoitotakuulain myönteisistä vaikutuksista huolimatta viime vuosina erikoissairaanhoidon jonot ovat paikoin jälleen pidentyneet.  Leikkausta tai hoitoa odotellessa työ- tai toimintakyvyttömyys tuottaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia, esimerkiksi sairauspäivärahoina tai laitospaikan tarpeena. Erikoissairaanhoitoon kohdistuvat paineet johtuvat osin perusterveydenhuollon puutteista. Yhteistyön lisääminen sairaaloiden, avoterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välillä on sekä potilaille tärkeää että taloudellisesti järkevää. Painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, laitoshoidosta avohoitoon ja korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisyyn. Pidämme tarpeellisen lainsäädännön uudistamista siten, että tarpeettomat raja-aidat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä poistuvat. Terveyskeskustyö tarvitsee toimintatapojen uudistusta noustakseen houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi työympäristöksi. Tavoitteena tulee olla terveyskeskusjärjestelmän nostaminen lähes kriisikunnosta uuteen arvostukseen.

Ehkäisevä terveydenhuolto ja terveydenedistäminen sekä elintapoihin vaikuttaminen on nostettava keskeiselle sijalle. Terveydenedistämisen tulee olla osa kunnan kaikkea toimintaa opetuksesta liikuntaan ja sosiaalitoimeen ja yhdyskuntasuunnittelusta rakentamiseen. Sen tavoitteet on kirjattava kunnan strategiaan ja konkretisoitava hallintokunnissa tavoitteiksi ja tehtäviksi. Kuntalaisten monipuolisten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen, koululaisten ohjaaminen terveellisiin ruokailutottumuksiin ja säännöllisen kouluterveydenhuollon mahdollistaminen sekä vanhusten auttaminen ulkoilussa osana kotihoidon palveluja ovat esimerkkejä ehkäisevästä toiminnasta.

Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä. Samalla kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja, jotka tällä hetkellä korostuvat, kun terveydenhoidossakin on oikeudenmukaisuusvaje työelämän ulkopuolella olevien terveyspalveluiden kohdalla. Terveyttä edistävällä toiminnalla on mahdollisuus mittaviin säästöihin julkisessa taloudessa ja tärkeintä kaikista ihmisten elämän laadun merkittävään parantumiseen. Ongelmien korjaaminen jälkikäteen on aina kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Terveyskeskuksiin tulee perustaa aikuisneuvoloita tehostamaan ehkäisevää työtä.

Pelastuslautakunnissa, jotka nykyään useasti ovat yhteisiä useiden kuntien kanssa, on huomioitava hätäkeskusten palveluvalmius. Hätäkeskusten virkailijat on perehdytettävä paikallisiin erityispiirteisiin ja parannettava valmiutta palvella molemmilla kotimaisilla kielillä.  Pelastustoimen on varmistettava suorittavan henkilökunnan toimintakyky.

Perheiden tukeminen

Lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia on edistettävä hallintokuntien tiiviillä yhteistyöllä. Laatu on paras ongelmien ennaltaehkäisijä kasvatus- ja koulutuspalveluissa. Lasten vanhempia tulee tukea vanhemmuuteen ja rajoista huolehtimiseen lasten kasvatuksessa.

Haluamme tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämiseksi. Kotona alle kolmevuotiaiden lasten hoitamista tulee erityisesti kannustaa. Päivähoidossa ja kouluissa kannustetaan kielikylpytoimintaan etenkin kaksikielisissä kunnissa ja kunnissa, joissa on kielivähemmistö. Lapsiperheiden palveluja tulee koota hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhteen tukitoimien tehostamiseksi.

Vammaispalveluja on kehitettävä vammaisten omatoimisuutta tukemalla ja kannustamalla heidän kouluttautumistaan. Myös vammaisten perheiden jaksamista on aktiivisesti tuettava.

Haluamme turvata sairaille ja ikääntyville kuntalaisille riittävästi sekä heidän kulloistakin hoidon tarvetta vastaavia että vaihtoehtoisia hoitopaikkoja. Kaksikielisissä kunnissa on taattava hoiva- ja hoitopalvelut kummallakin kielellä ja pyrittävä huomioimaan äidinkieli sijoitettaessa laitoksiin ja osastoille. Vanhusten sijoittamisessa hoitopaikkoihin tulee huomioida heidän omaistensa mahdollisuudet vierailla omaisensa luona.

Kotona asumista on tuettava niin kauan kuin se on vanhuksen kannalta turvallista. Yksin kotona asuvien vanhusten hyvinvointia on seurattava säännöllisesti sekä eri keinoin kuten ystäväpalvelun avulla ehkäistävä masennusta ja syrjäytymistä. Hoidon laatu ja turvallisuus on taattava sekä kotona että laitoksissa asuville vanhuksille. Kotona omaistaan hoitaville on maksettava kohtuullinen korvaus ja huolehdittava omaishoitajien tukipalveluista, jaksamisesta ja vapaapäivien käyttämisen mahdollisuudesta mm. sijaisjärjestelyjen osalta. Myös julkisen terveydenhuollon piiriin tarvitaan hyvän hoidon tarjoavia saattohoitokoteja.

Syrjäytymisen ehkäisy

Yhteiskuntamme yksi ongelma on syrjäytyminen, jonka syihin on puututtava ajoissa. Epätasa-arvoinen yhteiskunta luo pahoinvointia ja turvattomuutta.

Pahimmillaan työttömyys, köyhyys ja huono-osaisuus siirtyvät sukupolvelta toiselle. Syrjäytymisen kierre on pysäytettävä ja lapsiköyhyyttä on ehkäistävä perheitä tukemalla. Lasten huostaanottojen lisääntymiseen on puututtava ehkäisevää perhetyötä lisäämällä. Kotipalvelu tulisi nähdä ennalta ehkäisevänä lastensuojelutyönä, jonka avulla voidaan tukea koko perhettä. Syrjäytyneiden vanhempien kyky auttaa lastaan on vähäinen, silloin kun omakin elämänhallinta on kadoksissa. 

Päihdeongelmaisten, mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa asemaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistäminen on erityisesti näiden potilaiden hoidossa tärkeää. Toimeentulo-ongelmia ei ratkaista yksin rahalla, vaan puuttumalla sen taustalla oleviin syihin kuten työttömyyteen ja päihde- ja mielenterveysongelmiin. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen ns. välityömarkkinoiden luomisessa suurin vastuu on kunnan sosiaalitoimen, työvoimatoimistojen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Kunnan tulee tukea erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistämistä. Velkaneuvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten elämänhallintaan. 

Yksilön hetkellisessä kriisitilanteessa tai pitkäkestoisen avun ollessa kyseessä, on yhtä tärkeää kiinnittää huomiota sosiaalipalveluiden nopeuteen ja kitkattomuuteen. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista tulee parantaa. Kunnissa on oltava toimiva sosiaalipäivystys, joka on sujuvassa ja ripeässä yhteistyössä poliisin, kriisipalvelujen, turvakodin ja lastensuojelun kanssa. Myös väkivallan tekijä on saatava tuen piiriin, jotta väkivaltakierre saadaan katkaistuksi. Kunnissa on oltava vastuuhenkilö, joka koordinoi eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja huolehtii, että kaikki viranomaiset ja muut toimijat tietävät koko hoitoketjun ja sen kunkin osan tehtävät ja vastuut.

Kunnan tulee panostaa erityisesti lasten ja nuorten huume- ja päihdeongelmien ehkäisyyn ja tukea päihteetöntä elämää positiivisena asiana. Päihdeongelmiin on puututtava tehokkaasti ja nopeasti eri osapuolten yhteistyön avulla. Riittävästä jatkohoidosta ja perheen tukemisesta on huolehdittava. Tämä vaatii kaikkien lasten parissa toimivien tahojen kumppanuutta, yhteistyötä ja pitkäjänteistä lapsipolitiikkaa. Tätä varten tavoitteemme on saada jokaiseen kuntaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jota kaikki yhdessä toteuttavat.

Maahanmuuttajat

Kunnan tulee tarvittaessa laatia kotouttamisohjelma yhdessä maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen, työelämän osapuolten ja muiden paikallisten tahojen kanssa. Tämä aktivoisi myös maahanmuuttajia itseään osallistumaan yhteisiin asioihin ja vahvistaisi heidän kotiutumistaan uudelle paikkakunnalle. Paikallisissa kotouttamisohjelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten maahanmuuttajien opiskelun ja työllistymisen tukemiseen sekä harrastustoiminnan mahdollisuuksiin mm. tiloja tarjoamalla. Kotouttaminen on hoidettava hyvin, jotta maahanmuuttajien joukkoon ei synny syrjäytyneiden ryhmiä.

Kunnan maahanmuuttajatoiminnasta tulee tiedottaa vuorovaikutuksen lisäämiseksi maahanmuuttajien ja paikallisen väestön kesken. Kunnan tulee olla esimerkkinä monikulttuurisesta työyhteisöstä palkkaamalla aktiivisesti maahanmuuttajia

Takaisin