Kristillisdemokraattien eväitä koululaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi

Hyvä perusopetus on A ja O 

Koulun vaikutus lapsen elämälle on hyvin merkittävä. Perusopetuksen riittävistä toimintaedellytyksistä on huolehdittava koko maassa. Oppilaslähtöinen opetus on mahdollista, jos oppilaiden erilaisuus tunnustetaan ja kouluille turvataan riittävät resurssit tuntikehyksiin toteuttaa eriyttävää opetusta. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, tukiopetuksen ja erityisopetuksen resurssien sekä opetuksen tukipalvelujen lisääminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä monilla paikkakunnilla. Päteviä ja ammattitaitoisia kouluavustajia tulee olla käytettävissä riittävästi erityistä tukea tarvitseville lapsille.

Valtion on huolehdittava tinkimättä siitä, että ikäluokkien pienentyessä perusopetukseen suunnatut valtionosuudet eivät vähene, vaan ne voidaan käyttää peruskoulussa olevien ongelmien ja puutteiden korjaamiseen. 
 

Lisää liikuntaa kouluopetukseen

Lasten ja nuorten päivittäiseen liikuntaan käyttämä aika on vähentynyt. Huonokuntoisuus ja ylipainoisuus ovat lisääntyneet nopeasti. Suomessa koululiikunnan määrä on muihin Euroopan maihin verrattain vähäinen.

Koulujen liikuntatunnit tavoittavat kaikki oppilaat - myös ne, jotka liikkuvat vapaa-aikanaan vähiten. Kristillisdemokraattien mielestä kouluopetuksessa tulee lisätä liikunnan ja ulkoilun määrää koulupäivän aikana, kuten välitunneilla. Liikuntaa ei pidä opettaa jaksoissa, vaan säännöllisinä viikkotunteina. Liikunnan edistäminen on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen kasvamisen tukemiseksi.

Liikuntasuosituksen mukaan kaikkien lasten ja nuorten pitäisi liikkua päivittäin 1 - 2 tuntia monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.  Liikunnallisten perustaitojen oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus. Hyvät liikuntataidot avaavat lukemattomia harrastusmahdollisuuksia myöhemmässä elämässä.

Kiusaamiseen puututtava tehokkaasti

Laki velvoittaa laatimaan koulukohtaiset toimintaohjeet kiusaamisen varalle. Kuitenkin lähes puolessa Suomen kouluista ei opettajille ole annettu ohjeita, miten kiusaamiseen pitäisi puuttua. Joka neljäs koululainen kertoo tulleensa joskus kiusatuksi. Alaluokkien oppilaista joka kymmenettä kiusataan vähintään kerran viikossa ja yläluokkien oppilaista kahdeksaa prosenttia. Yläluokkien oppilaiden kiusaaminen on parin viime vuoden aikana hieman yleistynyt, alaluokkien kiusaamista ei ole aiemmin edes kunnolla tutkittu.  

Asenteet koulukiusaamista kohtaan ovat edelleen liian usein vähätteleviä, eikä koulukiusaamisen vaikutuksia ymmärretä. Vähättelevien asenteiden vuoksi kiusaamista ei tunnisteta, eikä siihen puututa riittävän ajoissa. Kiusaaminen aiheuttaa seurauksia sekä kiusatuille että kiusaajille. Kiusatuilla on muita enemmän mielenterveys- ja itsetunto-ongelmia sekä vaikeuksia jatko-opinnoissa. Kiusaajat taas ajautuvat muita herkemmin aikuisina rikollisiin puuhiin.

Uusien viestintävälineiden myötä kiusaamisen muodot ovat muuttuneet. Esimerkiksi YouTube, IrcGalleria, keskustelupalstat ja tekstiviestit toimivat kiusaamisen välineinä, joihin opettajilla ei ole mahdollista konkreettisesti puuttua. Joka viides verkossa käyvä nuori on kokenut kiusaamista netissä. Siitä huolimatta, jokainen opettajan tietoon tullut kiusaamistapaus on selvitettävä kunnolla, vaikka kiusaaminen tapahtuisi koulun rajojen ulkopuolella.

Kristillisdemokraattien mielestä Opetushallituksen ja kuntien sivistystoimen on edellytettävä toimintaohjeen laatimista joka koululta ja seurattava raportoinnin kautta niiden noudattamista. Kiusaamiseen tulee ottaa kouluissa nollatoleranssi. Opettajat tarvitsevat koulutusta, ohjeistusta, lisää valtuuksia ja tukea kiusaamistilanteiden selvittämiseen.

Kiusaamista ehkäisevät myös koulujen yleisiä olosuhteita parantavat toimenpiteet, kuten pienet opetusryhmät, mahdollisuudet tukiopetukseen ja erityisopetukseen hyvinkin pienissä ryhmissä. Koska suurin osa kiusaamisesta tapahtuu välitunnilla, on välituntivalvontaa parannettava nykyisestä.

Opinto-ohjauksen resurssit kuntoon

Kristillisdemokraatit vaativat myös opinto-ohjauksen resursseja kuntoon. Opintojen ja urasuunnittelun ohjaus on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja, nostaa koulutustasoa ja lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Laaja valinnaisuus, nopea koulutusohjelmien uudistuminen ja opintojen kansainvälistyminen tuovat lisää haasteita opinto-ohjaukselle.

Noin viisi prosenttia peruskoulun keväällä päättäneistä nuorista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan epärealistiset hakutoiveet ja toisaalta jo peruskouluaikana alkanut syrjäytymiskehitys.

Opinto-ohjaus on pakollinen oppiaine peruskoulussa, lukiossa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin esimerkiksi lukiolaisista vain joka kolmannella oli viime vuonna pakollisia opinto-ohjauksen kursseja.

Opintojen ohjauksen resurssit tulee mitoittaa suositusten mukaan siten, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti on enintään 250 oppilasta kaikilla kouluasteilla. Siten oppilaat ehtivät saada tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta, jonka tarve on lisääntynyt.

Opintojen ohjauksen koulutusta tulee lisätä. Vailla kelpoisuutta kaikista opinto-ohjausta antavista opettajista on perusopetuksessa neljä kymmenestä ja lukioissa noin puolet. Riittävän ja ammattitaitoisen opinto-ohjauksen positiivinen vaikutus koulujen ja oppilaitosten toiminnassa, opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä koko koulutusjärjestelmän kehittämisessä on kiistaton.

Kouluterveydenhoito palautettava hyvälle tasolle

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että kouluterveydenhuolto laitetaan kuntoon kansallisten laatusuositusten mukaisesti. Kouluterveydenhuollon alamäki alkoi säästöjen myötä vuonna 1995. Nykyisin vain harvoissa kunnissa ylletään hyvälle tasolle. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen edellyttää pikaisia ja merkittäviä satsauksia kouluterveydenhuoltoon. Jos nopeaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön ei kyetä, on niiden laiminlyönnistä aiheutuva lasku paljon suurempi.

STM:n valtakunnallinen "Kouluterveydenhuolto 2002" -opas suosittaa, että yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti olisi noin 600 oppilasta ja korkeintaan 140 oppilasta per viikkotyöpäivä. Jos kouluterveydenhoitaja toimii useammassa koulussa, oppilaita tulee olla vähemmän, koska matkoihin, yhteistyöhön ja oppilastyöhön ja muihin järjestelyihin kuluu aikaa. Kun oppilaita on yli 800, psykososiaalisen tuen tarve kasvaa ja koulussa tulisi olla kaksi päätoimista terveydenhoitajaa.

Erityiskoulun ja – luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä. Koululääkärillä tulisi olla vähintään yksi viikkotyöpäivä 500 oppilasta kohti. Myös oppilashuoltoa tekevien koulupsykologien ja koulukuraattorien palvelujen on oltava kaikkien oppilaiden tavoitettavissa.

Terveellinen ruoka kouluihin

Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee säännöllisesti ravitsevaa ja monipuolista ravintoa. Aamupalan, kouluruokailun ja kotona syötävän välipalan muodostama ruokailurytmi merkitsee usein liian pitkiä ateriavälejä. Nälkäinen oppilas turvautuu helposti makeisiin tai virvoitusjuomiin, jos muuta ei ole tarjolla. Siksi koulussa tarvitaan mahdollisuus terveelliseen välipalaan. Kristillisdemokraatit ehdottavat, että pitkien koulupäivien vuoksi etenkin yläluokkien ja lukion osalta ryhdyttäisiin kouluissa järjestämään mahdollisuus terveelliseen, maksulliseen välipalaan.

Makeis- ja virvoitusjuoma-automaateista tulisi luopua. Kouluissa ei pidä myydä ylipainoisuudelle, ravitsemuksen köyhtymiselle ja hampaiden reikiintymiselle altistavia napostelutuotteita.

Koulujen kerhotyölle vakaa tuki

Kouluikäiset joutuvat monissa perheissä viettämään paljon aikaa ilman aikuisen läsnäoloa. Hyvät harrastukset ehkäisevät turvattomuutta ja syrjäytymistä sekä kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus kehittäviin harrastuksiin asuinpaikasta ja vanhempien sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Kerhotoiminta tukee koulutyötä, oppilaan iltapäivätoimintaa ja monipuolistaa kaikkien lapsien harrastemahdollisuuksia. Koulun yhteydessä toimivien kerhojen tärkeä ominaisuus on mm. se, että ne ovat avoimia kaikille koulun oppilaille ja niissä saa ohjattua toimintaa ilman velvoitetta kilpailla, joka on yleistä monissa liikuntaseuroissa. Kolmannes peruskouluista on tällä hetkellä kokonaan ilman kerhotoimintaa.

Harrastukset edistävät henkistä hyvinvointia sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Kerhotoiminta lisää kaverisuhteiden syntymistä yli luokkarajojen, mikä osaltaan näkyy kiusaamisen vähenemisenä. Kerhotyölle tulee antaa riittävät resurssit ja turvata kerhotoiminnan jatkuvuus niin, että mahdollistuu toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi koulun toimintaa.

Kristillinen kulttuuriperintö on tärkeä osa kasvatusta

Ehjän maailmankuvan muodostaminen moniarvoistuvassa yhteiskunnassa edellyttää riittävää arvokasvatusta kouluissa. Perusopetuslain mukaan koulukasvatuksen tavoitteena on "tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen". Kristillisellä kasvatuksella on tärkeä perinteinen paikkansa koulujen arvokasvatuksessa.  

Kodit ja kirkot vastaavat ensisijaisesti kristillisen kasvatuksen tarjonnasta. Koulu voi myönteisellä tavalla tukea perheiden arvokasvatusta. Koulun oman uskonnon opetus, päivänavaukset ja kirkolliset juhlat välittävät lapselle kristillistä kulttuuriperintöämme.

Kristillisdemokraatit korostavat, että lapselle on tärkeää antaa mahdollisuus kiinnittää elämänsä lujaan eettiseen perustaan. Kristillisessä kasvatuksessa maailmankatsomuksellinen lähtökohta on avoin ja rehellisesti tunnustettu. Näiden arvojen pohjalta voidaan johdonmukaisesti perustella ihmisarvon ehdottomuus, ihmisten tasavertaisuus ja elämän tarkoituksellisuus. 

Vaihtoehdot rikastuttavat 

Hyvin toteutettuna koulujen erikoistuminen rikastuttaa koulujärjestelmää, kun se ei tapahdu perusopetuksen kustannuksella. Kristilliset koulut ovat syntyneet kotien tarpeesta saada tukea omalle arvokasvatukselleen. Kristilliset koulut ja päiväkodit täydentävät tärkeällä tavalla julkista esi- ja perusopetusta. Niitä tulee tukea tasapuolisesti muiden elämänkatsomukseen tai vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuvien koulujen ja päiväkotien kanssa. Toimilupien on taattava edellytykset toiminnan jatkuvuudelle ja pitkäjänteiselle kehittämistyölle ilman tarpeetonta määräaikaisuutta.

***
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Perusopetuksen hyvinvointiohjelma hyväksytty 5.2.2008

Palautteita ja lisää kehittämisajatuksia tästä ohjelmasta voi lähettää Kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle osoitteella kd (at) kd.fi