27.05.2008 10:09
Uudessa KD lehdessä oli juttu KD:n puoluehallituksen kokouksesta jossa Kari Leino sanoi seuraavaa: "Syrjäytyminen on harhaanjohtava termi". Olisi kyllä mukava saada hieman perusteluja siihen miksi Leino asian näin näkee tai kokee?
PekkaT
26.05.2008 09:48
Luin juuri Bjarne Kalliksen
blogia, ja nyt pitäisi lääkäri Räsäsen ottaa lääkärin rooli ja
tiedottaa diabeteksestä eduskuntaryhmässä. Nuorten diabetes (tyyppi I)
on autoimmuunisairaus ja lievästi periytyvä, eikä juuri ollenkaan riipu
elintavoista, kun taas "vanhuusiän" diabetes (t. II) on elintavoista
suuresti riippuva.
Kaikki elintapapolemiikit liittyvät tyypin II
diabetekseen. Nämä diabeteslajit ovat itse asiassa eri sairaus vaikka
ilmenevät molemmat samalla tavalla, verensokerin nousuna. Harmillista
kyllä niillä on sama nimi. Lähiaikoina on uutisoitu nuoruusiän
diabeteksesta, joita on selvä vähemmistö diabeetikoista.
diabetestietoutta lisää
21.05.2008 09:42
Valtion IT-strategiaan sisältyvien hankkeiden, kuten sähköisen asioinnin asiointitilin, dokumentin hallinnan ja arkistoinnin kehittämiseksi esitetään 8,8 miljoonaa euron valtuutta ...
Kansalaiselle olisi yksinkertaisempaa jos usean asiointitilin sijaan julkisen sektorin tarjoamat sähköiset palvelut tarjottaisiin pankkien verkkopankkipalveluissa. Sisäänkirjautumisen jälkeen avautuu pankkien valikko, josta voi mm. tarkistaa tilin saldon, maksaa laskuja ja hakea uutta maksukorttia.
Tähän valikkoon voitaisiin lisätä toimintoja mm. toimeentulohakemus, opintotuen haku ja palautus, uuden henkilöllisyystodistuksen tai passin anominen sekä yhteystietojen muutos Väestörekisteriin. Näin julkisen sektorin sähköiset palvelut saavat myös hyvin tunnettavuutta kun lähes 70% kansalaisista maksaa kuukausittaiset laskunsa verkkopankissa.
http://jariturja.fi
14.05.2008 13:13
Pääministeri Vanhanen haluaa "hajakeskittää" Helsingin seudun. Pääkaupunkiseutu on kuulemma kasvanut liian isoksi. Palvelut ja työpaikat tuleekin siis pääministerin mukaan "hajakeskittää" ympäryskuntiin. Se, että ympäryskunnat itseasiassa kuuluvat Helsingin seutuun, ei pääministerille ole tässä oleellista. Oleellista pääministerin mukaan on tehdä erillisiä keskittymiä, "puutarhakaupunkeja".
Espoossahan näin on tehty. Ja ympäryskunnathan ovat juuri tälläisiä erillisiä keskittymiä, "puutarhakaupunkeja". Toisin sanoen paikkoja, joiden välillä kuljetaan autolla paikasta paikkaan. Pääministerillä on kyllä kaunis visio Eheyttä on se jos perheessä isä ja äiti käyvät töissä viiden-kymmenen minuutin päässä ja jos lasten päiväkoti ja koulu ovat lähellä. Eheyttä on se, että kaupat ja muut palvelut ovat samalla inhimillisellä säteellä.
Mielenkiintoista olisi vain tietää miten pääministeri uskoo tälläisen onnistuvan "hajakeskitys" mallillaan. Yhden paikan tiedän jossa tuo kyllä onnistuu. Helsingissä. Myönnetään, ei kaikilla, mutta usealle kyllä. Etenkin jos tuo 5-10 min. laajennetaan 15-20 min. (Ja ei käytetä omaa autoa, vaan julkisia kulkuneuvoja.) Itse asiassa tiedän helsinkiläisiä perheitä, joissa tämä onnistuu jopa kävellen.
Yhtä pääministerin ehdotusta kannatan. Toivon, että ministeriöt laatisivat perusteellisen selvityksen "yhdyskuntarakenteen eheyden ekologiasta". Katsottaisiin miten keskimääräinen hämeenlinnalainen, kuhmolainen, mikkeliläinen, oululainen, vantaalainen jne toimii viikottaisessa arjessaan. Nähtäisiin minkälaisiin etäisyyksiin hän joutuu arkielämässään, paljonko joutuu käyttämään aikaa liikenteessä ja miten hän käyttää energiaa asumisessa. Veikkaanpa vain, että pääministeri voisi yllättyä tuloksista helsinkiläisen kohdalla.
Me parjatut helsinkiläiset saatamme osoittautua tutkimuksessa ihan kunnon ihmisiksi. Julkista liikennettä päivittäin käyttävä, kaukolämmöllä lämmitettävässä talossa asuva helsinkiläinen kun saattaa sittenkin elää ekologisemmin kuin vihtijärveläinen pendelöijä. Hajakeskittäminen on pelkkää orwellimaista uuskieltä, jolla verhotaan patologinen Helsinki-viha ja -kateus. Helsinki halutaan "hajasijoittaa" pois olemasta. Termillä halutaan myös piilottaa pääministerin kaipuu "suunnitelmayhteiskuntaan", jossa valtiovalta sijoittaa palveluita ja työpaikkoja aluepoliittisin perustein. Ja jossa ihmiset asuvat ja elävät tämän suunnitelman mukaan. Onneksi (ainakin vielä) Suomessa ihminen saa vapaasti muuttaa haluamalleen paikkakunnalle, niin Vihtijärvelle kuin Helsinkiin.
Santeri Kyröhonka
KD:n Helsingin piirin varapuheenjohtaja
09.05.2008 14:02
Sainpa pitkästä aikaa KD-lehden kotiini - ja oli peräti oikein juhlalehti. Pikaisesti sen vilkuilinkin, ja tulipa hieman sarkastisesti mieleeni, että mahtaako Kristillisdemokraatit puuhata taas nimenvaihdosta. Suomen Geriatrinen Puolue SGP voisi olla nimikandidaateista osuvin.
Ainakin KD-lehden sisältö ja ohjelmanjulistus viittaisivat tähän. Valoisa tulevaisuus viisikymppisen edessä, julistaa etusivu. No, kyllähän tietyn ikäryhmän etujen ajajaksi ryhtyminen saattaa joitain irtopisteitä tuottaa - etenkin kun suuret ikäluokat ovat ikääntymässä, muuttumassa raihnaisiksi ja heräämässä pelkoon siitä, mahtavatko heidän synnyttämänsä ennätyspienet ikäluokat jaksaa heitä hoitaa tai heidän hoitoaan rahoittaa.
En kiistä sitä, etteikö vanhusten hoitaminen ole tärkeää. Se on hyvin tärkeää. Yhteiskunnan tulee taata riittävä hoidon ja huolenpidon taso. Ja lähiomaisten - lasten ja lastenlasten - tietynlainen moraalinen velvollisuus on sitten pitää huolta siitä, että myös ikääntyvien ihmisten läheissuhteet pysyvät vireinä. Hups... Lasten ja lastenlasten. Keitäs ne taas olivatkaan? Jossain sivulauseessa tai alanurkassa ne lapset taidettiin tässä juhlalehdessäkin mainita. Eikä niistä kyllä viimeisten vaalilupaustenkaan jälkeen ole paljon kuulunut. Joten eipä niistä nyt sen suurempaa lukua... Niin kai se sitten on.
Olen äänestänyt SKL:ää / Kristillisdemokraatteja lähinnä kahdesta syystä. Se on ainoana puolueena ilmoittanut pyrkivänsä edistämään kristillisten arvojen toteutumista ja tukemaan kristillistä perhemallia ja perhearvoja. Välillä on tuntunut siltä kuin KD (ja ehkäpä SKL vielä enemmän) olisi ollut huutavan ääni erämaassa tässä kristillistä kasvatusta, kristillisiä kouluja ja etenkin kotiäitejä vihaavassa maassa. Mutta nyt näyttää siltä, että tuokin ääni on vaimenemassa hyvin yksipuolisen vanhustenhoitoteeman alle.
Lapsissa on tulevaisuus, valoisa tulevaisuus. Ja itse ainakin aion jatkossakin kiittää Jumalaa lapsistani, siitä että vaimoni jaksaa hoitaa heitä kotona vailla tuloja ja eläketurvaa ja siitä että minulla on työpaikka, josta saamallani palkalla (vähennettynä tietysti kovalla ja vanhusten määrän lisääntyessä entistä kovemmalla verotuksella) saan hankittua perheelleni tarpeellisen. Mutta siitä en enää ole niinkään varma, aionko jatkossa äänestää Kristillisdemokraatteja.
JR
07.05.2008 14:14
Visiossani julkisen ja kolmannen sektorin asiakaspalvelupisteitä siirretään pankkien alaisuuteen. Tarkoituksena on siirtää mm. Verohallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja Maistraattien palvelupisteet pankkien vastuulle. Pankit avustavat asiakasta sähköisten hakemusten täyttämisessä ja skannaavat liitteet sähköiseen muotoon. Sähköisten hakemusten täyttämiseen valtaosalla suomalaisista on jo tarvittavat päätteet kotona tai työpaikalla, muutoin hakemusten täyttäminen onnistuu pankkien verkkopäätteillä. Näin luodaan viisi kertaa laajempi palveluverkosto ja veronmaksajat säästävät tila- ja henkilöstökustannuksissa. Parempaa palvelua - edullisemmin.
http://jariturja.fi
07.05.2008 14:10
Oli ilo lukea KD:n viikkolehdestä Päivi Räsäsen ehdotuksesta terveydenhuollon kustannusten maksukaton yhtenäistämisestä. Juuri tällainen käytäntö tarvitaan Suomeen! On todella harhaanjohtavaa lokeroida terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset erilleen (hammashoito, lääkäripalvelut, lääkkeet jne.), jolloin kokonaiskuva todellisista vuosikustannuksista hämärtyy. Maksukattoja ajatellen vuosi on pitkä aika ihmisen elämässä ja esimerkiksi yllättävä sairastuminen, joka pakottaa jäämään pitkäaikaiselle sairauslomalle työelämästä, saattaa kustannuksineen ja tulonmenetyksineen kaataa koko ihmisen talouden.
Mielestäni kukaan ei saisi joutua elämäntilanteeseen, jossa suurin osa toimeentulosta menee pelkän sairauden hoitoon. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus hankkia itselleen laadukkainta sairaanhoitoa ja markkinoiden parhaita lääkkeitä. Ihmisten pitäisi olla ilman omakustanteisen sairausvakuutuksen ottamistakin asemassa, jossa kaikki vuoden aikaiset sairaudenhoitokustannukset maksetaan esimerkiksi pientä vuosimaksua vastaan (vrt. terveyskeskuksen vuosimaksu).
On kamalaa huomata, miten erilaisessa asemassa kallista sairausvakuutusta maksava ihminen ja vakuutukseton ihminen ovat sairastuessaan. Omakustanteista vakuutusta maksava ihminen voi käyttää yksityisiä lääkäripalveluja lähes rajattomasti, maksamalla hoitokustannuksista vain yhden kiinteän omavastuuosan. Vakuutukseton ihminen puolestaan päätyy erikoissairaanhoidon jonoihin, jonka jälkeen hoito ja lääkkeet eivät ole edes ilmaisia.
Tämä kuulostaa mielestäni pelottavan paljon Amerikan mallilta. Pienituloisilla ei ole mahdollisuutta maksaa suuria sairausvakuutusmaksuja, jolloin he vakavasti sairastuessaan ajautuvat helposti todelliseen talouskriisiin. Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa tulee huomioida ihmisten tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset kokonaisvaltaisemmin. Tällä hetkellä ihmisiä manipuloidaan luulemaan, että elinkustannusten nousu on maltillisen pientä, kun jokaisesta hinnan noususta mainitaan erikseen. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että samasta kukkarostahan ne maksut tullaan edelleen ottamaan. Kuka tulee apuun, kun rahat loppuvat?
Piritta Karppelin