Arkisto
Päivi Räsäsen blogi
Kuntapalveluihin panostaminen on välttämätöntä
30.07.2009 14:42
Suomea uhkaa massatyöttömyys ja samalla kansalaisten arvostamien palveluiden kurjistuminen, ennen muuta terveydenhuollon alasajo. Valtionvarainministeriön budjettiesitys ei tuo ratkaisua ongelmiin. Vajaan 10 000 lisätyöpaikan tavoite on vaisu tilanteessa, jossa työttömiä on 61 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyys uhkaa lisääntyä vuoden loppuun mennessä lähes samalla määrällä, yltäen jopa yli 300 000 hengen massatyöttömyyteen. Työllistämistavoite on myös kunnianhimoton sitä taustaa vasten, että valtion velkaa kasvatetaan 13 miljardilla eurolla.
Hallitus laskee elvytystavoitteessa myös kunnilta tulevan rahoituksen varaan. Tämä on toiveajattelua - kunnat joutuvat talousahdingossaan luopumaan jo suunnittelemistaan investoinneista, kun peruspalveluistakin joudutaan tinkimään.
Hallitus jättää tällä budjettiesityksellä kuntapalvelut kurjistumaan: kansalaisten terveyspalveluiden, vanhustenhoidon ja koulupalvelujen taso on suuressa vaarassa. Hallituksen valitsema linja on erityisen käsittämätön, kun tiedossa on esimerkiksi sikainfluenssan aiheuttamat kustannukset, jotka lankeavat valtaosin kuntien hoidettavaksi.
Alla 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta peräti 64 prosenttia. Tämä lisää riskiä varhaiseen syrjäytymiseen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yksi loppuelämäkseen syrjäytynyt nuori synnyttää kansantalouteen yli 700 000 euron loven. Kuntia tulisi nyt tukea ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä - panostamaan mielenterveyspalveluihin, koulun tukipalveluihin ja muuhun varhaiseen puuttumiseen. Lupauksia vanhustenhoidon ja omaishoidon parantamisesta ei saa unohtaa vaikeassakaan taloustilanteessa. Kuntapalvelujen laiminlyönnistä tulee kallis lasku - siksi budjettiesitystä tulee korjata niin, että palveluelvytykseen varataan riittävä panostus.
Velkomusasiat venyttävät jonoja ja pinnaa
16.07.2009 15:30
STT uutisoi eilen, että velkomusasioiden määrä käräjäoikeuksissa uhkaa tänä vuonna kaksinkertaistua aikaisemmasta. Oikeusministeriön mukaan alkuvuoden tahdilla velkomusasioita tulee käräjäoikeuksissa vireille noin 300000, kun niitä on keskimäärin ollut noin 150000 vuosittain. Kaksi kolmesta tapauksesta tulee vireille perintätoimiston kautta. Tilanne on jossain määrin ruuhkauttanut käräjäoikeuksia, mutta velkomusasioiden lisääntyminen näkynee käsittelyaikojen pituuksissa viiveellä. Tänään STT tiedotti, että velkaongelmien kasvaessa taantuman ennakoidaan pidentävän jonoja myös oikeusaputoimistoissa, kuten kävi 1990-luvun laman aikana. Oikeusaputoimistoihin ei kuitenkaan ole varattu lisäresursseja. Viime vuonna asiakas joutui jonottamaan keskimäärin 12 päivää.
Vaadimme muutaman KD:n edustajan kanssa loppukeväästä, että velkomusasioissa velalliselta perittävien oikeudenkäyntikulujen määrää pienissä velkapääomissa on laskettava. Perintätoimistolle tulevat yli 200 euron oikeudenkäyntikulut kannustavat perintätoimistoja viemään hyvin pienetkin perittävät summat käräjäoikeuteen. Korkeat oikeudenkäyntikulut johtavat myös käytännössä käräjäoikeuksien ruuhkautumiseen. Velalliselta perittävien oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen olisi velalliselle inhimillisempää ja lisäksi vähentäisi käräjäoikeuksien ruuhkaa pienimpien velkasaatavien jäädessä pois käräjäoikeuksien käsittelyistä. Vaatimuksemme on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Sen ohella kuntien talous- ja velkaneuvontaan on varattava riittävät resurssit.
Poliittisista virkaläänityksistä päästävä eroon
12.07.2009 16:40
Poliittisten virkaläänitysten perustelut ovat heikkoja. Poliittisia virkaläänityksiä puolustellaan usein virassa tarvittavalla yhteiskuntakokemuksella ja toisaalta kansalaisten vaaleissa ilmaiseman poliittisen tahdon toteutumisella. Demokratian tulee toteutua vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden toimesta, ei virkakoneiston kautta. Poliittinen kokemus on toki yhteiskuntasuhteiden hoitamisen kannalta monessa virassa eduksi, mutta virkoja ei ole mitään mieltä läänittää tietyille puolueille. Kun Kevan, Kelan tai Ylen johtoa valitaan, poliittiseksi meriitiksi tulee yhtä lailla laskea ansiokas toiminta missä tahansa puolueessa. Politiikan ja yhteiskuntasuhteiden tunteminen kertyy esimerkiksi kansanedustajille missä tahansa eduskuntapuolueessa. Virkaan tulee valita pätevin – on hän sitoutumaton tai onpa hänellä jäsenkirja missä tahansa puolueessa, yhtä hyvin kristillisdemokraateissa kuin keskustassa. Vetoan Kevan valtuuskuntaan, että se aloittaisi uuden aikakauden toimitusjohtajaa valittaessa.
Kevan yhteiskuntasuhteet
10.07.2009 11:08
Radiouutisissa kerrottiin Kevan eroavan toimitusjohtaja Kauppista todenneen, että hän on pitänyt yhteiskuntasuhteita yllä kaikkiin puolueisiin ja tavannut niiden johtoa, miksei siis myös Keskustan. Olen ollut kohta viisi vuotta puolueen puheenjohtaja enkö muista kertaakaan tavanneeni Kauppista. Mieleeni ei nouse yhtään kutsua Kevan koulutus- tai infotilaisuuksiin. Voihan toki olla, että joku kutsu on mennyt ohi. Sinänsä yhteiskuntasuhteiden hoitaminen on paikallaan. Monet vastaavat tahot järjestävät säännöllisesti tiedotustilaisuuksia toiminnastaan tasapuolisesti kaikille eduskuntapuolueille.
Ulkomaalaislain mummo-ongelma korjattava
05.07.2009 22:49
Ulkomaalaislain määrittely perheenjäsenyydestä on ahdas ja rajoittava sekä elämälle vieras. Tämä näkyy tuoreessa egyptiläisen isoäidin karkotuspäätöksessä. Ikääntyvistä vanhemmista huolehtimista tulisi pikemmin kannustaa ja arvostaa kuin tylysti torjua karkottamisuhkauksin. Maahanmuuttoministeri Thorsin tulee ryhtyä valmistelemaan esityksiä, joilla laajennetaan ulkomaalaislain perheenjäsen käsitettä ja ratkaisuperusteita.
Ulkomaalaislakia sovellettaessa perheenjäseneksi katsotaan tällä hetkellä Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi. Ulkomaalaislain sisältö on puutteellinen muiden perheenjäsenten, esimerkiksi vanhempien osalta. Erityisesti ulkomaalaislain epäkohdat perheenjäsenen määrittelyssä syrjivät alun perin Euroopan Unionin ulkopuolelta kotoisin olevia uusia Suomen kansalaisia, joilla on ulkomailla asuvat iäkkäät vanhemmat. Voimassa oleva ulkomaalaislaki teoreettisesti sallii perheenyhdistymisen heidän kohdallaan. Suomen kansalaisen iäkkäälle vanhemmalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa Suomeen muuna omaisena, mutta käytännössä tälle asetetaan täysin tulkinnanvaraiset kiinteän perhe-elämän tai täyden riippuvuuden vaatimukset. Maahanmuuttoviraston perustelut ovat monissa tapauksissa kohtuuttoman jyrkkiä. Ulkomaalaislain perheenjäsen- käsitteen sisältöä on perusteltua täsmentää erityisesti vanhempien osalta.
OIKEUDENMUKAISET RANGAISTUKSET JA VELVOITEHOITO LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TORJUNTAAN
03.07.2009 15:00
Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annetut tuomiot eivät noudata tällä hetkellä riittävästi yleistä oikeustajua. Muutaman kuukauden ehdolliset rangaistukset raiskauksista tai vuosikausia jatkuneesta insestisuhteesta loukkaavat syvästi lapsen ihmisarvoa. Rangaistusasteikkoja tulee kiristää. Oikeusministeri Braxin on syytä lopettaa venkoilu ja ryhtyä lakiesitysten valmisteluun. Lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten vanhentumisajat tuottavat myös ongelmia. Törkeissä teoissa tulisi harkita vanhenemisajan poistamista kokonaan.
Oikeudenmukainen ja selkeä tuomio myös edistää uhrin toipumista. Uhri usein kokee syyllisyyttä tapahtumasta, mikä ei helpotu, jos oikeus ei toteudu tuntuvalla tavalla. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksena ehdollinen tuomio on huono, pääsääntöisesti pedofiili tulisi tuomita ehdottomaan rangaistukseen. Samalla tulisi myös mahdolliseksi käynnistää seksuaalirikollisen hoito-ohjelma. Hoitoa tulee voida jatkaa myös vankeusrangaistuksen kärsimisen jälkeen niin kauan kuin tarvetta riittää. Velvoitehoito mahdollistaisi seurannan, päihdekuntoutuksen, psykiatrisen kuntoutuksen sekä tarvittaessa hormonilääkityksen, jonka tarkoitus on poistaa seksuaalinen halukkuus.
Ehdollisen rangaistuksen tulisi aina muuttua ehdottomaksi, jos tuomittu ei noudata laadittua hoitosuunnitelmaa. Velvoitteellisen avohoidon edellytyksenä olisi selvä yhteys rikoksen ja mielenterveyden ongelmien välillä. Valvottu avohoito on käytössä esimerkiksi Saksassa, Kanadassa ja Ruotsissa.
Perhe- ja lapsiasioiden käsittelyyn tuomioistuimissa tulee taata riittävät resurssit. Koulujen opetusohjelmaan tulee myös sisällyttää ala-asteelta lähtien tietoa ja ohjeita lapsen oikeudesta omaan kehoonsa.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on kymmenessä vuodessa liki kaksinkertaistunut. Pedofiliarikoksille on tyypillistä suuri uusimisriski.
Sari Essayah EPP-ryhmään
01.07.2009 07:21
Kristillisdemokraattien europarlamentaarikko Sari Essayah on liittymässä EPP-ryhmään. Neuvotteluja ryhmässä toimimisesta on käyty hyvässä hengessä EPP:n puheenjohtajan Wilfried Martensin kanssa. Puolueemme on toiminut kymmenen vuotta tarkkailijajäsenenä EPP:ssä, ja sen poliittiset tavoitteet sopivat erittäin hyvin puolueemme työtä sekä yrittäjyyttä arvostaviin, perhearvoille myönteisiin ja ihmisarvoa kunnioittaviin linjauksiin. Tavoitteena on perustaa ryhmään oma Suomen kristillisdemokraattien delegaatio. Olemme saaneet neuvottelussa vahvistuksen mahdollisuudesta omaan erilliseen delegaatioon. Illalla pidetyssä Kristillisdemokraattien puoluehallituksessa ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Iloitsemme siitä, että ryhmän säännöissä korostettiin myös vapautta toimia omantunnon mukaan. Tämä on tärkeää erityisesti kansallisia etuja ajettaessa. Alla on tänään varhain aamulla yhdessä hyväksytty julkilausuma, jonka antajana on EPP:n puheenjohtaja Wilfried Martens.
STATEMENT OF EPP PRESIDENT ON THE SUOMEN KRITILLISDEMOKRAATIT (KD)
“In recent days, I had the opportunity to speak with the leadership of the Suomen Kritillisdemokraatit (KD), an EPP observer member, about their responsibilities towards the EPP and their commitment to EPP values and principles. The President of the KD party Mrs. Rasanen and the party leadership has now assured me that the party will adhere to the values and principles of the EPP.
On this basis, and with the agreement of the Chairman of the EPP Group Mr. Joseph Daul, the MEP of the Suomen Kristillisdemokraatit is welcome to join the EPP Group since, according to our rules, an MEP elected on a list of an EPP member party joins automatically our Group in the European Parliament. Also, when MEPs are elected from more than one party in one country, they have to decide if they will form in our Group one common delegation or not. Yet, regardless of the format of cooperation the KD MEP will have with her KOK colleagues in our Group, we expect her to adhere to the rules of the Group and follow the EPP political line and decision-making process of our Group leadership.”
RSS-Syöte