04.02.2008 09:26
Aamulla Helsingin rautatieasemalle tullessani tapasin Kemijärven massaliikkeen edustajia. Kyltit olivat jo pystyssä ja tunnelma päättäväinen. Ihailen kansalaisliikkeen tahdon voimaa ja sydämestäni toivon, että se tuottaisi tulosta. Viime torstaina kemijärveläisiltä kysyin, mistä he saavat tämän lujuuden. Jokaisella tehtaan työntekijällä on jo irtisanomislappu taskussa, mutta silti tehdas toimii täysillä, ja tavoitteena on sellunkeiton jatko tulevinakin vuosina. Työntekijät suunnittelevat liukosellutehdasta, jopa uudisrakennusta, jos nykyistä ei suostuta halukkaille myymään. Voisi kuvitella, että toivottomat uutiset olisivat porukan lamaannuttaneet kaljatuopin äärelle baariin, mutta Kemijärvi ei ole luopunut toivosta. Minulle vastattiin, että tässä tilanteessa ihmisillä ei ole vaihtoehtoja. Itälappi tarvitsee tehtaansa, eikä sitä pystytä pienillä nyrkkipajoilla korvaamaan.
On kysymys myös oikeudenmukaisuudesta. Miksi jo entuudestaan työttömyyden raatelema alue joutuisi uhrautumaan, kun tehdas on kannattava ja sen käyttämää raaka-ainetta, puuta riittää toisin kuin julkisuudessa on väitetty? Metsäkeskuksen arvion mukaan puun saantia alueen metsistä pystyttäisiin saman tien lisäämään jopa sama määrä, minkä Kemijärven sellutehdas nyt käyttää. Olen pian menossa eduskuntatalon portaille, jossa massaliike kertoo näekmyksensä eduskuntaryhmien edustajille.
| Raikku | |
| 4.2.2008 19:25:02 |