Sari Essayah osallistui tällä Strasbourgin täysistuntoviikolla useaan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta käytyyn keskusteluun. Hän muistutti, että kun maatalousmarkkinoilla tapahtuva vaihtelu lisääntyy ja EU:n tuontisuoja alenee, markkinoiden hallinta- ja sääntelymekanismeja tarvitaan myös jatkossa. Esimerkiksi inventointijärjestelmiä ja mahdollisesti viennin edistämistoimia tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Erityisesti herkille tuotteille, kuten esimerkiksi maito, pitäisi luoda kiintiöjärjestelmää vastaava sääntelykehys. Muutoin tuotanto vähemmän suotuisilla alueilla käy mahdottomaksi.

Essayahin mukaan on tarpeen tutkia sitä, miten me pystymme ottamaan käyttöön markkinoiden uudet hallintavälineet eli muun muassa kehittämään tulovakuutusjärjestelmää, vahvistamaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioita ja parantamaan markkinoiden läpinäkyvyyttä monenlaisin eri toimenpitein.
- Yhteisessä maatalouspolitiikassa tarvitaan markkinatoimenpiteiden turvaverkkoa niin viljelijöiden kuin myös kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden turvaamiseksi.

Essayah kiitteli mietintöä, jossa epäsuotuisat alueet on nostettu erityisesti esille.
- Erityisesti epäsuotuisten alueiden maatalouteen on kiinnitettävä huomiota, sillä aiempia uudistuksia, joita yhteisessä maatalouspolitiikassa on tehty, on hyvin usein tehty suotuisten alueiden näkökulmasta.
Essayahin mukaan EU on epäonnistunut monien maatalouden sääntelymekanismien purkamisessa, esimerkiksi maitokiintiöistä luopuminen ja kesantojärjestelmän lakkauttaminen ovat olleet epäonnistuneita päätöksiä epäsuotuisien alueiden kannalta.

Sari Essayah muistutti keskustelussa maataloudesta ja ilmastonmuutoksesta, että ruoan kysyntä kasvaa maailmassa nopeasti samaan aikaan kun ilmastonmuutos vähentää maapallon viljelyalaa, ja myös kuluttajien vaatimukset ruoan laadun suhteen kasvavat.
- Sen lisäksi, että Euroopan on huolehdittava luotettavasti omasta ruokaturvastaan, sen on osallistuttava muiden maanosien ruokahuoltoon. Myös panostaminen kestävään metsätalouteen ja puun entistä parempaan hyödyntämiseen on nähtävä tärkeänä osana EU:n ilmastopolitiikkaa.