| |
ViikkoViesti 23/2009 |
27.11.2009 |
|
 | Rauhala: Paras-hanke ei ratkaise kuntien talouskriisiä |
|  Kansanedustaja Leena Rauhala kiinnitti huomiota Paras-hankkeen selontekoa koskevassa ryhmäpuheessaan uudistuksen etujen näkymättömyyteen kuntalaisille:
- Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisin tavoite on turvata väestön tarpeita vastaavat, laadukkaat ja saatavilla olevat peruspalvelut taloudellisesti kestävällä tavalla lähivuosikymmeniksi. Suuri kysymys on nyt, miten muutoksen edut saadaan näkyviksi kuntalaisille. Selonteon linjauksiin on kirjattuna, että esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna ja että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköt tarjoavat palveluja mahdollisimman lähellä asiakasta. Mahdollisimman lähellä voi olla kymmenien kilometrien päässä entisestä liitoskunnan keskuksesta. Moni kuntalainen kysyy: ”Mitä hyvää tästä liitoksesta on seurannut, kun omalta kylältä neuvola on lopetettu, koulu on lopetettu, kirjasto on lopetettu ja lääkärin vastaanotto on lopetettu?”
Kansanedustaja Rauhala kiinnitti myös huomiota kuntien talouskriisiin:
- Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, ettei kuntien taloudellista kriisiä voida hoitaa jäämällä odottamaan rakenneuudistuksen tuloksia. Kuntien veropohjaa kavennetaan, valtionosuusuudistus on jäämässä torsoksi ja tehtävien ja rahoituksen tasapaino on entistä epävakaampi. Ratkaisuna kuntatalouden kriisiin hallitus esittää peruspalvelujen tuottavuutta parantavat uudistukset, velkaantumisen ja veroprosenttien nostamisen. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä korostaa, ettei Paras–hankkeen keinoilla selvitä ennakoitua vaikeammasta tilanteesta vaan tarvitaan myös konkreettista taloudellista lisäpanostusta kunnille. Pitkällä tähtäimellä kuntien tulopohja on saatava vahvaksi, vakaaksi ja ennakoitavaksi. | | Kristillisdemokraatit kyseenalaistavat opettajien lomautukset |
| Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kyseenalaistaa opettajien lomautusten tarkoituksenmukaisuuden. Vaikka lomautuspäätös olisi lainmukainen, se johtaa laittomaan lopputulokseen opetuksen järjestämisen kannalta. Lomautukset merkitsevät puuttumista oppilaan oikeuteen turvalliseen oppimisympäristöön ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.
Lomautetun opettajan luokassa koulun perustehtävä eli opetus, on lamautettuna. Lomautusten aikana opettajat joutuvat huolehtimaan kahdesta, jopa kolmesta opetusryhmästä yhtä aikaa. Koulutyö ei häiriinny ainoastaan lomautusajaksi vaan normaaliin työrytmiin ja –järjestykseen palaaminen vie huomattavasti pidemmän ajan. Lomautukset voivat lisätä oppilaiden syrjäytymistä ja heikentävät mahdollisuuksia jatko-opiskeluun sekä vaarantavat perusopetuslain vaatimukset opetuksen laadusta ja oppimisympäristöstä. Opetuksen laiminlyönti ei edistä korkeatasoisen koulutuksen merkitystä yhteiskunnan menestystekijänä.
Lomautuspäätöksiä on tehty 20 kunnassa, ja ne koskevat 6 000 opettajaa ja 80 000 oppilasta. OAJ:n tekemän kyselyn mukaan 96 prosenttia kansanedustajista tuomitsee opettajien lomautukset. Euroopan opettajajärjestöt tuomitsevat Suomen lomautukset. Eurooppalaisia opetusalan ammattijärjestöjä edustava ETUCE on todennut, että Suomen opettajalomautukset ovat selkeässä ristiriidassa EU:n yhteisten linjausten kanssa. | | Päivi Räsänen vaatii työttömyysturvan tarveharkinnasta luopumista |
|  Kansanedustaja Päivi Räsänen teki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tällä viikolla työttömyysturvan uudistamista koskevaan lakiin vastalauseen, jossa ehdotetaan, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta luovuttaisiin. Työttömyys on ainoa elämäntilanne, jossa syyperusteinen turva voi lakata kokonaan puolison tulojen perusteella. On todettu, että tarveharkinta kohdistuu terävimmin alle keskitulojen jääviin perheisiin ja pariskuntiin ja erityisen voimakkaasti lapsiperheisiin. Tarveharkinnasta luopuminen lisäisi sosiaaliturvan johdonmukaisuutta, sillä se antaisi jokaiselle työttömälle yksilöllisen oikeuden toimeentuloturvaan työttömyyden aikana.
Räsänen jätti myös toisen vastalauseen vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevan lain käsittelyssä. Räsänen halusi, että yksilöllisen tarpeen mukaisten palvelujen myöntämistä koskeva pykälä kirjoitettaisiin velvoittavampaan muotoon. Tarpeen mukaisen tulkkipalvelun saaminen on käyttäjien kokemuksen mukaan ollut usein asiakkaalle hankalaa ja työlästä. Yksilöllisen tarpeen mukaisessa tulkkipalvelussa on kuitenkin kysymys vammaisen henkilön perusoikeudesta, Räsänen korosti. | | Kirjalliset kysymykset |
| Ministerit ovat antaneet vastauksensa seuraaviin kirjallisiin kysymyksiin:
KK 912/2009 Tilapäisen hoitovapaan laajentaminen sikainfluenssaepidemian aikana (Räsänen, Päivi)
KK 901/2009 Omaishoidon tuen ja palvelujen turvaaminen kunnissa (Rauhala, Leena)
KK 895/2009 Vanhusten oikeus pysyviin hoitosuhteisiin (Tallqvist, Tarja)
KK 896/2009 Paloturvallisuuden toteutuminen vanhustenhuollossa (Tallqvist, Tarja )
KK 883/2009 TE-keskusten yritystuen hankehakemusten käsittely (Palm, Sari)
KK 870/2009 Ihmiskauppaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ratifiointi (Räsänen, Päivi)
| | | Kysely- ja keskusteluilta vammaisille ja heidän läheisilleen |
| | Maanantaina 30.11. klo 18-20. Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Keskustelussa mukana:
Rauni Lallo ja Marja Nevalainen
Vammaisten Lasten ja Nuorten Tukisäätiö (Vamlas)
Kalle Könkkölä
Kynnys ry:n toiminnanjohtaja
Heimo Laine ja Santeri Kyröhonka
Helsingin Kristillisdemokraatit
Illan puheenjohtajana kansanedustaja Tarja Tallqvist.
Tervetuloa!
Järj. KD-eduskuntaryhmä yhteistyössä Vammaisten Lasten ja Nuorten Tukisäätiön (vamlas) kanssa. | |
|
|
