| |
ViikkoViesti 32/2008 |
21.11.2008 |
|
 | KD ehdotti perusopetuksen ryhmäkokojen säätämisestä |
| Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti perusopetuslain käsittelyn yhteydessä, että opetusryhmien maksimikoosta tulisi säätää asetuksella. - Sivistysvaliokunta kiinnitti hyvin huomiota siihen, että opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen määrärahojen oikeaa kohdentumista seurataan ja esitti lausumaehdotuksen, jotta eduskunta edellyttää hallituksen tarkasti seuraavan perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien kohdentamista ja vaikuttavuutta. Meidän kristillisdemokraattien mielestä tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, totesi Leena Rauhala vastalauseessaan.
Useissa maissa säädetään opetusryhmän koosta lakien ja asetusten tasolla, mutta Suomessa tämä säätely koskee vain päiväkotien esiopetusryhmiä ja erityisopetusta. Suuret opetusryhmät vaikeuttavat oppilaiden yksilöllistä huomioon ottamista ja uhkaavat etenkin eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden menestymistä. Liian suuret opetusryhmät lisäävät myös koulunkäyntiavustajien ja oppilashuollon tarvetta. - Eri kunnissa asuvat lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, mikä kunnan taloudellinen tilanne on ja millaisia oppilasryhmien kokoon liittyviä ratkaisuja niiden perusopetuksessa tehdään. Siksi esitän, että opetusryhmien koosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella, Rauhala perusteli. KD:n esitys kaatui äänestyksessä hallitusryhmien äänin. |  | KD:lta aloitteita omaishoitajien aseman parantamiseksi |
| | Bjarne Kallis esitteli eduskunnalle lokakuussa KD-ryhmän lakialoitteen omaishoitajien ja perhepäivähoitajien verotuksen helpottamiseksi. Tällä viikolla Leena Rauhala esitteli aloitteensa työttömyyseläkkeellä olevien omaishoitajien tilanteen korjaamiseksi.
Nykyisin omaishoitajien ja perhepäivähoitajien verotus on kireämpi kuin palkansaajan vero, koska he eivät saa tehdä yleistä tulonhankkimisvähennystä. Käytännössä he maksavat pienistä tuloistaan 4-5 prosenttiyksikköä enemmän kuin palkansaajat. - Epäkohdan korjaaminen on kuitenkin helppoa. Tässä lakialoitteessa laajennetaan tulonhankkimisvähennyksen piiriin laskettavia tuloja. Kustannukset yhteiskunnalle olisivat erittäin pieniä, mutta lain muuttaminen olisi tärkeä kädenojennus omaishoitajille, Kallis totesi.
Leena Rauhalan aloitteessa esitetään, että työttömyyseläkkeen maksamisen ehdoissa ei otettaisi huomioon omaishoidon tuesta maksettua palkkiota. - Esimerkiksi henkilö on ollut mahdollisesti ansiosidonnaisella työttömyysrahalla ja saanut sitten myös omaishoidon tukea, ja sitten kun hän siirtyy tälle työttömyyseläkkeelle, niin tulee huima pudotus, ja kuitenkin työ jatkuu. Omaishoitajallahan on oikeus eläkkeeseen kunnallisen eläkelain mukaisesti. Mutta laissa on tällä hetkellä tämä kohta, joka estää omaishoitajaa saamasta työttömyyseläkettä, jos omaishoidon tuki ylittää määrätyn euromäärän, Rauhala kertoi. |  | "Talous yskii - kuka sairastuu?" |
| Keskusteluilta 27.11. eduskunnan kansalaisinfossa | Tule kuulemaan ja keskustelemaan talouskriisin vaikutuksista Suomeen to 27.11. klo 18 eduskunnan kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3. Alustajana ja keskustelun vetäjänä kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Toimi Kankaanniemi.
Järj. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Ministerin vastaamat kirjalliset kysymykset
KK 768/2008 vp - Toimi Kankaanniemi: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Vastannut: Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KK 780/2008 vp - Sari Palm: Henkilöstön hyvinvointi tuottavuustoimien jälkeen Vastannut: Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi KK 781/2008 vp - Sari Palm: Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien tukitoimet Vastannut: Peruspalveluministeri Paula Risikko KK 792/2008 vp - Leena Rauhala: Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan järjestäminen Vastannut: Peruspalveluministeri Paula Risikko KK 794/2008 vp - Päivi Räsänen: Luottamustoimipalkkiot ja eläkelainsäädäntö Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä | |  | Kallis kysyi talouskriisin ehkäisestä |
| Bjarne Kallis nosti kyselytunnilla esille yhteistyön talouskriisin ehkäisemisessä. Kallis viittasi 90-luvun alkuun, jolloin presidentti Ahtisaari asetti Matti Pekkasen asiantuntijatyöryhmän pohtimaan toimenpiteitä. - Tämä Matti Pekkasen ryhmä toi pöytään erittäin hyvän ohjelman, jota myöskin seuraava hallitus osittain rupesi toteuttamaan. Mielestäni olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että vaikka ministeri Pekkarinen sanoo, on tavattoman hyvä elvytyspaketti tulossa, se ei ole riittävä. Eikö nyt olisi se oikea aika asettaa ulkopuolinen työryhmä, jonka tehtävänä on esittää kokonaispaketti, miten tästä parhaiten selvitään?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi, että nyt hallitus on ryhtynyt heti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yritetään estää pohjimmiltaan terveiden yritysten ajautuminen tuotantovaikeuksiin ja kenties konkurssiin. - Valtio ottaa yhteensä noin 5 miljardin euron vastuut. Tämän lisäksi meillä on nyt proaktiivisesti myöskin pankkitukijärjestelmä otettu hanskaan, tehty täällä eduskunnan kanssa erittäin mittava miljardien, kymmenien miljardien hanke. Näillä pyritään etukäteen huolehtimaan siitä, että suomalainen tuotanto ei joutuisi sellaisiin ongelmiin, jotka aiheuttavat työttömyyttä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutteli, että Suomi on Euroopan elvyttävin maa. - Kun katsomme, kuinka paljon käytämme rahaa elvyttämiseen, niin Suomi on Ruotsin ja Tanskan ohella EU-jäsenistä kaikkein eninten elvyttävä. | |
|
|