ViikkoViesti 27/2008

14.10.2008  

Räsänen: Hallitus ei ole ymmärtänyt perusterveydenhuollon kriisiä

- Hallituksen vastauksesta päätellen hallitus ei ole ymmärtänyt, millaisen kriisin partaalla perusterveydenhuolto tällä hetkellä on. Ministeri Risikon vastauksessa esiteltiin sinänsä paljon hyviä ajatuksia, mutta tärkein jää puuttumaan – riittävät toimenpiteet ja teot ongelman ratkaisemiseksi, totesi välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

- Olin pettynyt ministeri Risikon julkistamaan ehdotukseen terveyskeskustyön parantamiseksi. Siinä toistettiin pitkälti jo aiemmin esitettyjä ohjeita ja suosituksia, mutta mitään uusia rahoitus- tai lainsäädäntölisäyksiä ei esitetty.

Räsäsen mukaan hallituksen on tunnustettava, että perusterveydenhuollon rahoitus on selvästi alimitoitettu. Rahoituksen kohdentuminen oikeaan tarkoitukseen voidaan turvata tiukemman, potilaiden turvaa parantavan lainsäädännön avulla. Esimerkiksi selvitysmiesten ehdottamaa vanhustenhoitolakia tai omaishoidon uudistusta hallitus ei ole suostunut säätämään. Lakisääteisellä normituksella voitaisiin varmistaa myös oppilashuoltoon tarkoitetun rahoituksen oikea kohdennus.

Tarkastusvaliokunnan näkemyksen mukaan kansalaiset eivät saa perusoikeuksiensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikissa Suomen kunnissa. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

- On väärin osoittaa syyttävällä sormella pelkästään talousvaikeuksissa kamppailevia kuntia tai niiden jo entuudestaan ylityöllistettyjä terveydenhuollon ammattilaisia siitä, että informaatio ei mene perille. Hallitus ei voi väistää vastuutaan, sillä hallituksen käsissä on niin lakien säätäminen kuin kuntien taloudellisten mahdollisuuksien turvaaminen.

Tämänhetkistä globaalia finanssikriisiä suurempi ongelma Suomen taloudelle on vuonna 2010 kulminoituva huoltosuhteen heikkeneminen. Työvoimapulan oloissa väestön tulee olla mahdollisimman tervettä, työ- ja toimintakykyistä. Siksi pelkästään kansantalouden näkökulmasta investointi perusterveydenhuoltoon on tuottavampi ja elvyttävämpi sijoitus kuin koko tämän liikkumavaran työntäminen satojen miljoonien eurojen tuloverokevennyksiin.

Räsäsen mukaan oppositio olisi vastuuton, jos se ei tässä tilanteessa tarttuisi vahvimpaan keinoonsa, välikysymykseen kansalaisten elintärkeiden palveluiden turvaamiseksi. Lue koko puhe

KD:n ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Tarja Tallqvist. Tutustu tästä

Tallqvist: Maahanmuuttajien kielikoulutusta parannettava

Maahanmuuttajien kotouttamista koskevan lain piirin on saatava kaikki eri perusteilla maahamme muuttavat henkilöt ja lain toimeenpanoa on selkeästi parannettava, vaati kansanedustaja Tarja Tallqvist pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa kotouttamisselonteon lähetekeskustelussa. Nyt kotouttamista ei ehdi välttämättä lainkaan tapahtua niiden kolmen vuoden aikana, jonka laki on voimassa.

- Vaikka lähtökohtamme ja tavoitteemme ovat olleet oikeita, ei tavoitteita ole saavutettu kuin korkeintaan tyydyttävästi. Erityisiä pullonkauloja ovat olleet sekä riittämättömät kielenoppimis- että työllistymismahdollisuudet. Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut yleisen työttömyyden alenemisen myötä, mutta työttömyys on silti noin kolminkertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Joillakin kansallisuuksilla työttömyys on vielä tätäkin suurempi.

Tallqvistin mukaan ongelmia ovat aiheuttaneet työelämän torjuvat asenteet, kielitaidottomuus, puutteellinen koulutus tai esimerkiksi se, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tutkinnot eivät vastaa virkoihin pääsemistä. 

- Viime vuosina on yleisesti hyväksytty, että työmarkkinoilla tarvitaan lisää ulkomaisia työntekijöitä. Tarvetta on erityisesti metalli-, rakennus- ja hoitoalalla.  Tilanne on ristiriitainen. Hoitoalalla kielitaito, niin kielen ymmärtäminen, kirjoittaminen kuin puhuminen on ehdoton edellytys. Maahanmuuttajat eivät ole turhaan valittaneet kielikursseille pääsemisen vaikeutta ja työllistymisongelmia.

- Me tarvitsemme maahanmuuttajia. Maahanmuutto on merkittävä voimavara Suomelle ja tulevaisuudessa sen merkitys edelleen kasvaa. Maahanmuuttajan työllistyminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttävät tietoja ja taitoja, joita kehitetään kotoutumista tukevilla toimenpiteillä. KD:n eduskuntaryhmä korostaa, että hyvä kotouttamispolitiikka on edellytys sille, että maahanmuuttaja voi käyttää voimavarojaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta ennen kaikkea, maahanmuuttajat ovat kukin yksilöitä, ihmisiä omine tarpeineen. Heitä ei saa niputtaa. Heille yhteistä on vain se, että he asuvat nyt eri maassa, kuin missä ovat syntyneet, Tallqvist muistutti.

Lue koko puhe

"Nuoren hätä - aikuisen vastuu" - kansalaisinfoilta Helsingissä

Miten tukea nuoria hyvinvoivaan aikuisuuteen? Keskusteluilta keskiviikkona 22.10. klo 17 eduskunnan lisärakannuksen kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3.

Keskustelua alustavat mm. perhetoimintojen vs. johtaja Heli Vaarala Väestöliitosta ja nuorisotyönohjaaja Kari Vapaakallio. Illan emäntänä kansanedustaja Tarja Tallqvist. Keskustelun vetäjänä Santeri Kyröhonka.

Järj. KD eduskuntaryhmä

KD-Kompassissa asiaa terveydenhuollosta


KD:n ajankohtaisohjelma KD-Kompassi Radio Deissä kuullaan aina lauantaisin klo 12.05.

Perusterveydenhuollon tilanteesta keskustelee 18.10. toimittaja  Merja Eräpolun kanssa kansanedustaja Päivi Räsänen.

Ohjelmat ovat kuultavissa myös KD-lehden verkkosivuilla www.kdlehti.fi KD:n sivuilta.