Isovanhempien kotihoidon tukea koskevalla aloitteella esitetään alle 3-vuotiasta lastenlastaan hoitavalle isovanhemmalle oikeutta hoitovapaaseen ja kotihoidon tukeen. Lisäksi isovanhemmille esitetään oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Aloitteen tavoitteena on lisätä lasten kotihoidon mahdollisuuksia ja luoda vanhemmille enemmän vaihtoehtoja lapsensa hoidosta päätettäessä.

Päihdeäitejä koskevassa aloitteessa esitetään, että odottava äiti voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon kolmeksi kuukaudeksi, mikäli äiti vaarantaa vakavasti päihteiden käytöllään kohdussaan elävän sikiön hengen ja terveyden.

Toimi Kankaanniemen mielestä sopimus tuo uusia toimielimiä unionille eli laajentaa sen byrokratiaa ja valtaa monissa pienissä asioissa turhan pitkälle eteenpäin. Uutena päätöksentekoelimenä tulee Eurooppa-neuvosto viralliseksi toimielimeksi ja sille pysyvä puheenjohtaja eli presidentti.
- Kun luin nuo kaikki valiokuntien antamat lausunnot läpi, niin totesin, että lähes jokainen valiokunta mainitsee monen kohdan osalta, että sopimus on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Se merkitsee sitä, että nämä asiat siirtyvät Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja tuomioistuin tekee lainsäädäntöä, joka sitoo meitä, Kankaanniemi totesi.

Bjarne Kallis piti puolestaan sopimukseen sisältyviä turvatakuita hyvinä.
- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että nämä turvatakuut ovat Suomen kannalta erittäin tärkeät.  Suomen presidentin nykyistä asemaa Kallis ei ole halukas kaventamaan, vaan pitää ns. kahden lautasen järjestelmää toimivana.

Leena Rauhala muistutti, että kun sopimus ratifioidaan, siirrytään useimmissa asioissa siis siihen suuntaan, mitä aikoinaan eduskunta vastusti, tai toivoi yksinkertaista kaksoisenemmistöä.
- Nyt kuitenkin Lissabonin sopimuksessa ehdotetaan 55/65-järjestelmää, joka suosii suuria jäsenvaltioita. Näen, että tämä ei välttämättä ole Suomelle eduksi, Rauhala totesi.